Luonnon murentamisesta ekologiseen jälleenrakennukseen
Sitra päivitti trendikatsauksena alkuvuonna 2023. Käytännössä Sitra ennakoi pitkäaikaisia maailmanlaajuisia kehityssuuntia, eli megatrendejä. Tutkimusten pohjalta Sitra kokoaa megatrendit ja raportoi niistä. Tätä tietoa pystyvät esimerkiksi niin yksityiset ihmiset kuin yritykset käyttämään pohjana päätöksien tekoon.
Megatrendit vaikuttavat toisiinsa, mutta tuoreimmassa trendikatsauksessa kaikkien trendien keskiössä on luonnon kantokyvyn murentuminen. Ilmaston kuumeneminen nykytahdilla aiheuttaa ihmisten käsistä karkaavan ketjureaktion, jolloin äärimmäiset sääolot yleistyvät. Luonnon monimuotoisuus heikkenee, koska parhaillaan on käynnissä ihmisten toimista johtuva lajien joukkosukupuutto. Maaperä köyhtyy, ja multava maa uhkaa loppua maailmasta 60 vuodessa. Nämä luetellut tulevaisuudennäkymät vaarantavat perustarpeemme, kuten ruoantuotannon.
Tarvitsemme kiireesti ekologista jälleenrakennusta, sillä monet maapallon kantokyvyn rajoista on jo ylitetty. Ensin meidän tarvitsee sisäistää, että olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista raaka-aineista. Ruoantuotanto, juotava vesi, hengitettävä ilma edellyttää hyvinvoivaa luontoa. Luonnosta saamme myös raaka-aineita niin taloihin, tavaroihin kuin vaikkapa lääkkeisiin. Ilman monimuotoista luontoa ei hyvinvoinnille tai talouskasvulle ole edellytyksiä. Olemme rakentaneet yhteiskuntamme harhakuvassa, jossa luonnonvarat ovat loputtomat.
Pidemmällä tähtäimellä olisi kaikkien etu, jos alkaisimme elämään kestävällä tavalla. Mikä meitä jarruttaa? Kestävyyspaneelin julkaisussa Myönteinen tulevaisuus Suomelle käsitellään termiä; hankaluusharha. Se tarkoittaa, että pidämme muutosta kestävään tapaan elää hankalampana kuin mitä se todellisuudessa on. Yleinen oletus on, että asioista tulee luopua, vaikka tarvitsemme pikemminkin muutoksia tapoihimme. Kun muutamme elintapamme kestäviin vaihtoehtoihin, siirrymme tulevaisuudennäkymään, jossa on hyvinvointia. Näin ekologinen jälleenrakennus alkaa.
Muutosta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta. Mitkä ovat vaihtoehtoja tavoillemme, joissa hiilijalanjälki on pienempi? Hankimmeko vain tarpeellisia hyödykkeitä, joiden tuotannossa, käytössä ja hävittämisessä on huomioitu ekologisuus? Kestävillä tavoilla ja valinnoilla osallistumme ekologiseen jälleenrakennukseen.
Henkilökohtaisen hiilijalanjäljen laskennassa auttaa esimerkiksi Sitran elämäntapatesti. Yritysten on ollut tähän mennessä hankalampaa laskea oma luontojalanjälki, mutta tähän on tulossa muutos. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uraauurtavan mittarin tähän tarkoitukseen, jonka pilotissa S-ryhmä on jo laskenut oman luontojalanjälkensä. Niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin voivat tarkastella myös hankintojaan. Mikäli hankinnassa ei voi hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja, onko olemassa tuote tai palvelu, joka on ekosuunniteltu?
Nyt on viimeistään aika pyristellä hankaluusharhasta eroon ja ryhtyä omalta osaltaan ekologiseen jälleenrakennukseen niissä asioissa, joihin itse pystyy vaikuttamaan.
LÄHTEET: